Q&A

Q & A

Olemme koonneet kysymyksiä ja vastauksia liittyen yhtiöön, kaasumarkkinoiden avautumiseen ja vuoden 2020 alussa perustettavaan uuteen kaasun siirtoverkkoyhtiöön.

Jäikö kysymyksesi ilman vastausta? Haluaisitko tietää lisää? Päivitämme sivujamme säännöllisesti, joten kerro meille, mistä haluat tietää lisää.

Yleistä

Here you can get answers to your questions!

Suomen Kaasunsiirtopalvelut Oy:n tehtävänä on tukea Suomen siirtymistä avoimeen kaasumarkkinaan ja huolehtia siitä, että kaasumarkkinoiden toimijat saavat tarvitsemansa tiedon ja tuen muutostilanteessa. Toimintamme tähtää vuonna 2020 alkavaan aikaan.

Organisoimme yhteistyössä Gasumin kanssa 1.1.2020 käynnistyvän itsenäisen kaasun siirtoverkkoyhtiön toiminnan. Vuoden 2020 alusta alkaen siirrymme osaksi uutta siirtoverkkoyhtiötä.

Meihin voi olla yhteydessä kaikissa avoimeen kaasumarkkinaan liittyvissä asioissa.

Lisää tietoa Suomen Kaasunsiirtopalvelut Oy:stä Yhtiö-sivuilta.

Vuoden 2018 alussa voimaan astuneen uuden maakaasumarkkinalain mukaisesti Suomen maakaasun tukku-ja vähittäismarkkinat avataan kilpailulle vuoden 2020 alussa. Markkinoiden avaamisen yhteydessä Suomi luopuu oikeudestaan poiketa EU:n kaasumarkkinadirektiivin linjauksista. Tämän myötä Gasumin omistama kaasun siirtoverkko eriytetään kaasun myynnistä ja perustetaan uusi Suomen valtion omistama Kaasu-TSO.

Vuoden 2020 alusta alkaen Kaasu-TSO on vastuussa kaasun siirtoverkon käytöstä, ylläpidosta ja toiminta-alueensa kehittämisestä. Sillä tulee olemaan järjestelmävastuu koko kaasun siirtoverkosta Suomessa. Kaasu-TSO voi kotimaisen ja eurooppalaisen regulaation sallimissa rajoissa tarjota myös muita kaasun siirtoverkon hyödyntämiseen perustuvia palveluja.

TSO tulee englannin kielen sanoista Transmission System Operator, joka on suomeksi siirtoverkko-operaattori. Muita käytettyjä termejä suomeksi on siirtoverkonhaltija ja siirtoverkkoyhtiö.

Lisää Kaasu-TSO:sta

  • IT-järjestelmän yhteensovittaminen datahubin kanssa (koskee jakeluverkkoyhtiöitä ja vähittäismyyjiä).
  • Siirtyminen alemmasta lämpöarvosta ylempään lämpöarvoon. Vaikutus mm. laskutukseen.
  • Kalenteripäivästä siirrytään kaasutoimituspäivään.
  • Myyjänvaihtotapahtumiin valmistautuminen
  • Kaasun toimittajan löytäminen, mikäli ei itse toimi shipperinä/vähittäismyyjänä.
    • shipper vähittäismyyjille ja siirtoverkon loppukäyttäjille
    • vähittäismyyjä jakeluverkon loppukäyttäjille
  • Validoitujen mittaustietojen välittäminen päivittäin luettavista käyttöpaikoista kaasudatahubiin sekä valmius reagoida häiriöihin omassa mittaustietojen luennassa (luentayhteyksien korjaaminen ja puuttuvien arviointi) taseselvitysaikataulun mukaisesti.

Lisäksi shipperille:

  • Kapasiteetin varaaminen sekä kaasuenergian hankkiminen.
  • Tasevastuun hoitaminen tai ulkoistaminen
  • IT-järjestelmät testattu ja hyväksytty tiedonvaihtoon

EU:n jäsenvaltioiden kaasun siirtoverkonhaltijat ovat velvoitettuja julkaisemaan kaasumarkkinaa koskevaa tietoa ENTSOG:n Transparency Platformilla. Velvoitteen perusteena on lisätä kaasumarkkinoille läpinäkyvyyttä ja osaltaan edesauttaa markkinaosapuolien markkinoille pääsyä. Sivuilta löytyy muun muassa Imatran rajapisteen kautta Suomeen siirretyt kaasumäärät. Lukuarvot ovat järjestelmässä päivätasolla, mikä vastaa avoimen markkinan tasejaksoa. Suomen tapauksessa Imatralta maahantuodut kaasumäärät vastaavat hyvin tarkasti myös Suomen kaasunkäyttöä, sillä Suomessa ei biokaasua lukuun ottamatta ole muita syöttöpisteitä.

Ohessa osoite sivustoon, josta voi tutkia Imatran kautta syötettyjä kaasumääriä: www.transparency.entsog.eu

Lisätietoa REMIT-raportoinnista saa kattavasti Energiaviraston verkkosivuilta:  www.energiavirasto.fi/markkinavalvonta.

Shipper-yhtiön nimi julkaistaan TSO:n web-portaalissa / nettisivuilla, jos shipper antaa siihen luvan. Markkinaosapuoleksi rekisteröityminen alkaa kesäkuun alussa, joten tästä hetkestä alkaen on mahdollista ilmoittautua shipperiksi. Se, missä vaiheessa tulevat shipperit ilmoittavat tietonsa, on heidän päätettävissään.

Traderillä on kevyemmät vaatimukset siirtoverkonhaltijaa kohtaan (esimeriksi pienemmät vakuudet, koska trader ei osallistu kapasiteettimarkkinoihin, vaan ainoastaan kaasuenergiakaupankäyntiin. Trader-rooli tarjoaa enemmän vaihtoehtoja markkinatoimijoille löytää itselleen sopiva rooli avautuvassa kaasumarkkinassa. 

Ainakaan vuoden 2020 alusta ei voi, vaan kaasupörssissä käydään kauppaa fyysisistä kaasueristä.

Koska markkinan avautuessa Suomi ei sovella enää EU-lainsäädännön derogaatiota, EU-lainsäädäntö velvoittaa kaasuvolyymien muuttamisen energiamääriksi käyttäen ylempää lämpöarvoa.

Suomen Kaasunsiirtopalvelut Oy:n tehtävänä on tukea Suomen siirtymistä avoimeen kaasumarkkinaan ja huolehtia siitä, että kaasumarkkinoiden toimijat saavat tarvitsemansa tiedon ja tuen muutostilanteessa. Toimintamme tähtää vuonna 2020 alkavaan aikaan.

Organisoimme yhteistyössä Gasumin kanssa 1.1.2020 käynnistyvän itsenäisen kaasun siirtoverkkoyhtiön toiminnan. Vuoden 2020 alusta alkaen siirrymme osaksi uutta siirtoverkkoyhtiötä.

Meihin voi olla yhteydessä kaikissa avoimeen kaasumarkkinaan liittyvissä asioissa.

Kapasiteettituotteiden hinnat sekä kertoimet päivittyvät kerran vuodessa niin, että uusi hinnasto astuu voimaan kalenterivuoden alusta. Vuoden 2020 lopullinen hinnasto julkaistaan maakaasumarkkinalain mukaisesti viimeistään 30.6.2019. Tulevina vuosina hinnasto julkaistaan TSO:n nettisivuilla viimeistään kuukautta ennen muutosten voimaan astumista.  

Prosessi

Here you can get answers to your questions!

Liittymissopimukset eivät tule siirtymään sellaisenaan, koska nykyiset sopimukset pitävät sisällään myös kaasuenergian toimittamisen. Tällä hetkellä liittymisehdot ovat Energiaviraston toimesta kuultavana, jonka jälkeen Energiavirasto vahvistaa ehdot. Tarkoitus on allekirjoittaa uudet liittymissopimukset jakeluverkonhaltijoiden ja muiden siirtoverkkoon liittyneiden osapuolien kanssa tulevan syksyn aikana.

  • EIC ja/tai GLN-osapuolitunnus (riippuen markkinaroolista)
  • yritystiedot (yrityksen nimi, osoite, y-tunnus, puhelinnumero, sähköpostiosoite, www-sivut)
  • yhteystiedot markkinaosapuolen sopimusasioista vastaavalle yhteysosapuolelle
  • yhteystiedot markkinaosapuolen nominaatioista vastaavalle yhteysosapuolelle (jos osapuoli hakeutuu shipperiksi)
  • yhteystiedot markkinaosapuolen operatiivisesta ylläpidosta vastaavalle yhteysosapuolelle, joka on tavoitettavissa 24/7 (esim. valvomo) (jos osapuoli hakeutuu shipperiksi)
  • yhteystiedot markkinaosapuolen laskutusasioista vastaavalle yhteysosapuolelle.

Markkinaosapuoleksi rekisteröityvä osapuoli voi toimia markkinoilla myös ilman sovellusten välistä tiedonvaihtoa (API-rajapinta ja sähköinen sanomaviestiliikenne). Kapasiteetin varaaminen tapahtuu joka tapauksessa vain web-portaalin kautta (ja myöhemmin mahdollisesti myös API-rajapinnan kautta). Nominaatioita ja kaupankäynti-ilmoituksia voi lähettää joko portaalin kautta tai Edig@s-sanomaliikenteellä (ja myöhemmin mahdollisesti myös API-rajapinnan kautta).

Kaasutoimituspäivä alkaa aamulla klo 7 ja päättyy seuraavana aamuna klo 7, kun taas biokaasusertifikaatit noudattavat kalenteripäivärytmiä. Biokaasusertifikaatit ovat vahvasti kytköksissä verotukseen. Tällä hetkellä valtiovarainministeriössä on valmisteilla esitys veromallista avoimella kaasumarkkinalla.

Menettelytapa- ja tiedonvaihto-ohjeen luvussa 3.2. kerrotaan tietojärjestelmien koekäytöstä sekä tiedonvaihdon testaamisesta. Luvussa 6.1. kerrotaan shipperin ja traderin sähköisistä sanomaliikenneviesteistä, jotka toimivat vaihtoehtona TSO:n web-portaalille.

Linkki Menettelytapa- ja tiedonvaihto-ohjeeseen: https://kaasumarkkina.fi/wp-content/uploads/2019/05/Kaasumarkkinan-menettelytapa-ja-tiedonvaihto-ohje-09_05_2019.pdf

Kaasun kuluttajalla tulee olla vähittäismarkkinoilla vähittäismyyjä, jolla puolestaan on oltava vähintään yksi shipper, joka toimittaa kaasua vähittäismyyjälle. Loppukäyttäjän on hyvä ilmoittaa kaasun tarpeistaan vähittäismyyjälle, jotta vähittäismyyjän roolissa toimiva voi sopia shipperin kanssa toimituksista ja toimituksen toteuttava shipper osaa varautua suuriin tehovaihteluihin. Fyysisesti kaasu virtaa käyttöpaikallesi huolimatta siitä, onko kaasua sinulle toimittava shipper varannut riittävästi kapasiteettia. Shipperille aiheutuu tässä tilanteessa sakkomaksuja, koska se ylittää varaamansa kapasiteetin. Markkinaosapuolten väliset sopimukset ratkaisevat viime kädessä sen, kuka lopulta on vastuussa aiheutuneista kustannuksista. Olennaista on muistaa se, että sama toimija voi toimia useassa eri markkinaroolissa toimien esimerkiksi loppukäyttäjänä, vähittäismyyjänä sekä shipperinä.

Tärkeää on allekirjoittaa markkinaroolikohtaiset puitesopimukset siirtoverkonhaltija kanssa, mutta markkinatoimijan, joka toimii useassa roolissa ei luonnollisesti tarvitse tehdä sopimuksia itsensä kanssa (esim. markkinatoimija, joka toimii loppukäyttäjänä, vähittäismyyjänä ja shipperinä ei tarvitse tehdä shipperin ja vähittäismyyjän välistä toimitussopimusta paitsi, jos markkinatoimija hankkii osan tarvitsemastaan kaasusta toiselta shipperiltä). Vaikka sama taho toimisi useissa eri markkinarooleissa ja toimittaisi itselleen kaasua, siirtoverkonhaltijalle tulee silti portaalin kautta ilmoittaa toimitussuhteista käyttöpaikoittain.

Lisätietoa roolikohtaisista sopimussuhteista: https://kaasumarkkina.fi/wp-content/uploads/2019/03/Sopimussuhteiden-kuvausta-2019-03-15.pdf

Maakaasumarkkinalain 42 § pykälässä todetaan seuraavaa: ”Tukkumyyjän, jolla on huomattava markkinavoima siirtoverkossa, on toimitettava tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin Venäjän maakaasuverkkoon liitetyn yhdysputken kautta Suomeen hankkimaansa maakaasua vähittäismyyjille jakeluverkkojen kautta toimitettavaksi (tukkumyyjän toimitusvelvollisuus). Tukkumyyjällä on oltava tätä varten julkiset maakaasun myyntiehdot ja -hinnat sekä niiden määräytymisperusteet. Myyntiehdoissa ei saa olla kohtuuttomia eikä maakaasukaupan kilpailua rajoittavia ehtoja. Energiavirasto voi määrätä tukkumyyjän toimittamaan tässä pykälässä tarkoitettua maakaasua edellä mainituilla ehdoilla vähittäismyyjille jakeluverkkoihin toimitettavaksi.”

Suunnittelu Kaasupörssin toiminnasta on käynnissä. Kaasupörssin toimintaan liittyviä kehitysideoita voi lähettää Gasum TSO-organisaation kehityspäällikkö Ville Rahkoselle (ville.rahkonen(at)gasum.com) tai operatiiviselle johtajalle Janne Grönlundille (janne.gronlund(at)gasum.com).

1) Markkinaosapuoleksi rekisteröityvä osapuoli voi toimia markkinoilla myös ilman sovellusten välistä tiedonvaihtoa (API-rajapinta ja sähköinen sanomaviestiliikenne). Järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan portaali käynnistyy 1.9.2019 alkaen. Nominaatioiden ja kaupankäynti-ilmoitusten osalta testausmahdollisuus avautuu 1.10.2019 alkaen sekä portaalin kautta että Edig@s ‑sanomaviestiliikenteellä. Järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan portaalin käyttö edellyttää, että markkinaosapuoli on ensin rekisteröitynyt markkinaosapuoleksi.

Tukkumarkkina avautuu kilpailulle 1.1.2020 klo 7.00.

Kapasiteetin varaaminen avautuu shippereille Imatran syöttöpisteeseen, biokaasun virtuaaliseen syöttöpisteeseen ja ottovyöhykkeelle 1.10.2019 klo 12.00.

Ensinominaatioiden vastaanotto Imatran syöttöpisteeseen avautuu 2.12.2019 klo 12.00. Ensinominaatioiden vastaanotto Balticconnectorin syöttö- ja ottopisteisiin avautuu 2.12.2019 klo 12.00. Ensinominaatioiden vastaanottamisen määräaika sulkeutuu 31.12.2019 klo 15. Tästä eteenpäin noudatetaan EU-verkkosääntöjen mukaisia nominaatio- ja renominaatioaikatauluja.

Kaupankäynti-ilmoitusten vastaanotto ja käsittely alkavat 2.12.2019 klo 12.00.

Toimitussuhteista ilmoittaminen alkaa 3.10.2019 klo 12.00. Jos toimitussuhteen on oltava voimassa 1.1.2020 klo 7.00 alkaen, toimitussuhteesta on ilmoitettava järjestelmävastaavalle siirtoverkonhaltijalle viimeistään 29.12.2019 klo 7.00 mennessä (ks. Kaasunsiirron säännöt, luku 4). Markkinan avautuessa, jos osapuolelta puuttuu asianmukainen toimitussuhde shipperiin, sovelletaan Kaasunsiirron sääntöjen lukua 4.4.3 perustuen siihen, että kaikki vanhan markkinamallin mukaiset toimitussuhteet päättyvät 1.1.2020 klo 7.00.

2) Järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan sähköisiä palveluja on mahdollista koekäyttää eri markkinarooleissa. Jakeluverkonhaltijat voivat tuoda käyttöpaikkatietoja ja mittaustietoja kaasudatahubin testiympäristöön toukokuusta 2019 alkaen. Jakeluverkonhaltijoille suositellaan, että jakeluverkonhaltija aloittaisi käyttöpaikkatietojen ja mittaustietojen tuomisen testaamisen viimeistään kesäkuun 2019 aikana, koska myyjänvaihdoista ilmoittaminen on uusien markkinasääntöjen mukaisesti mahdollista jo 3.10.2019 alkaen.

3)  Toimitussuhteista ilmoittaminen alkaa 3.10.2019 klo 12.00. Jos toimitussuhteen on oltava voimassa 1.1.2020 klo 7.00 alkaen, toimitussuhteesta on ilmoitettava järjestelmävastaavalle siirtoverkonhaltijalle viimeistään 29.12.2019 klo 7.00 mennessä (ks. Kaasunsiirron säännöt, luku 4). Markkinan avautuessa, jos osapuolelta puuttuu asianmukainen toimitussuhde shipperiin, sovelletaan Kaasunsiirron sääntöjen lukua 4.4.3 perustuen siihen, että kaikki vanhan markkinamallin mukaiset toimitussuhteet päättyvät 1.1.2020 klo 7.00.

Jos liittyminen kaasudatahubin API-rajapintaan viivästyy, osapuolen on hoidettava tiedonvaihto datahubin kanssa manuaalisesti käyttöliittymän kautta, kunnes sovellusten välinen tiedonsiirto onnistuu.

Hinnoittelumalli perustuu Tanskassa käytettävään malliin, jota pidetään yhtenä Euroopan parhaimmista.

Tukkumarkkinat

Here you can get answers to your questions!

  • Puitesopimus. Markkinatoimijan tulee allekirjoittaa puitesopimus TSO:n kanssa. Puitesopimus pitää automaattisesti sisällään tasehallintasopimuksen. Mikäli shipper ei halua toimia itse tasevastaavana, sen tulee allekirjoittaa sopimus taseryhmän jäsenyydestä tasevastaavan shipperin tai traderin kanssa. (Tasevastaavalla on mahdollisuus tehdä taseryhmien yhdistämissopimus toisen tasevastaavan kanssa, mutta maksimissaan kaksi taseryhmään voidaan yhdistää).
  • Osapuolitunnuksen hankkiminen ja rekisteröityminen markkinaosapuolirekisteriin. Shipperillä (ja traderilla) on oltava EIC-osapuolitunnus. Lisäksi shipperin on rekisteröidyttävä markkinaosapuolirekisteriin.
  • Luottokelpoisuus. Shipperiltä vaaditaan vakuudet ja tarkastetaan luottokelpoisuusvaatimukset, jotka on kuvattu shipperin puitesopimuksessa.
  • IT-järjestelmien tiedonvaihtotesti. Shipperin IT-järjestelmän yhteensopivuus tarkastetaan.

Kyllä, jokaisen Suomen kaasumarkkinassa toimivan shipperin tai traderin tulee hankkia itselleen EIC-tunnus riippumatta siitä, onko tällä hallussaan jo GLN-osapuolitunnus. 

  • Maahantuonti- ja maastavienti.
  • Ostaa/myydä kaasua kaasupörssissä
  • Ostaa/myydä kaasua kahdenvälisesti VTP:ssä
  • Pienentää/kasvattaa toimituskohteidensa verkostaottoa tai -syöttöä
  • Ostaa/myydä tasekaasua TSO:lta (neutraali kaasunhinta +/- 0,5%/3 %)
    • Jos shipper ei pysy taseessa, sille aiheutuu tasepoikkeamasta maksu päivätasolla, mutta tasepoikkeamamaksu veloitetaan kerran kuukaudessa.

Tukkumarkkinoiden tiedonvaihto on keskitetty järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan portaaliin. Vaihtoehtoisesti shipper ja trader voivat käyttää nominaatioihin ja kaupankäynti-ilmoituksiin myös sähköisiä sanomaviestejä (sanomat Edig@s XML versio 5.1 ja AS4-protokolla).

Shipperin tai traderin sähköisten sanomaviestien käyttöönotto edellyttää, että nämä noudattavat järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan tiedonvaihtostandardeja (Edig@sin kansallinen soveltaminen) ja läpäisevät hyväksytysti järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan asettamat tiedonvaihtotestit. Kaupankäynti-ilmoitusten ja nominaatioiden standardit julkaistaan kesäkuussa 2019. Järjestelmävastaava
siirtoverkonhaltija avaa Edig@s-testauspalvelun ja ohjeistaa sen käyttöön lokakuussa 2019.

Shipperin ja traderin on käytettävä osapuolitunnuksenaan EIC (European Identification Code) -tunnistejärjestelmässä määriteltyä osapuolitunnusta (ns. EIC-X -tunnus).

Jos sama verotusyksikkö on hankkinut EIC-X -tunnuksen sähkömarkkinoille, samaa
EIC-X -osapuolitunnusta on käytettävä myös kaasumarkkinalla. EIC-tunnusta edellytetään esimerkiksi tietyissä viranomaisraportoinneissa. EIC-tunnistejärjestelmä on sähkön kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestön ENTSO-E:n hallinnoima. Suomessa EIC-tunnukset myöntää Fingrid sähkömarkkinoille ja kaasumarkkinan järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija kaasumarkkinalle.

Ei ole. Biokaasun verkkoonsyöttäjän roolissa ainoa maksukomponentti on liittymismaksu. Sen sijaan shipperin tulee maksaa syöttötariffi saadakseen syötettyä biokaasun verkkoonsyöttäjän biokaasu Suomen kaasujärjestelmään.

Shipperillä on suuremmat vakuudet kuin traderilla, koska shipper voi käydä kauppaa kaasuenergian lisäksi kapasiteetista. Shipperin on asetettava vakuus, joka on arvoltaan kulloinkin kuluvan kalenterivuoden aikana toteutuvan suurimman kapasiteettia koskevan kuukausilaskun määrä kerrottuna kolmella. Mikäli shipper tai trader toimii tasevastaavana, vaaditaan edellä mainitun lisäksi vakuus, jonka arvo kattaa tasevastaavan kunakin ajanhetkenä avoimena olevat laskut tasepoikkeamamaksuista ja arvioidut tasevastaavalta laskuttamatta olevat tasepoikkeamamaksut sisältäen 10 % varmuusmarginaalin tasepoikkeamamaksujen kuukausivaihtelulle.

Trader on markkinaosapuoli, joka harjoittaa tukkukaupankäyntiä kaasusta, mutta ei solmi kapasiteettisopimuksia siirtoverkonhaltijan kanssa eikä käy kapasiteetista jälkimarkkinakauppaa. Shipperinä toimivalla osapuolella on automaattisesti oikeus toimia samalla traderina. Siirtoverkon loppukäyttäjänä, vähittäismyyjänä tai jakeluverkon loppukäyttäjänä toimiva osapuoli voi toimia myös traderina, jos täyttää traderina toimimisen vaatimukset.

Käytännössä trader ei voi toimittaa kaasua vähittäismyyjälle eikä siirtoverkon loppukäyttäjälle, vaan toimituksen tekee shipper. Siirtoverkon loppukäyttäjä tai vähittäismyyjä voivat sen sijaan hankkia kaasun trader roolissa itselleen ja sopia shipperin kanssa miten kaasuerä toimitettaisiin käyttökohteisiin.

Vähittäismyyjä tai siirtoverkon loppukäyttäjä voi toimia traderina itselleen, kunhan se on pitänyt neuvotellut toimituksista shipperin kanssa. Shipper toimittaa kaasun vähittäismyyjälle tai siirtoverkon loppukäyttäjälle, joten jos toimija itse ei toimi shipper-roolissa, pitää traderin ja shipperin sopia keskenään kaasuenergian toimittamisesta käyttöpaikalle.

Lisäksi tässä yhteydessä nousee kysymys siitä, haluaako trader -roolissa toimiva osapuoli toimia itse tasevastaavana vai haluaako tasevastuun ulkoistaa tasevastaavalla shipperille tai traderille. Tämä on toimijan itse päätettävissä. 

Tasevastaavalla shipperillä sekä taseryhmän jäsenenä toimivalla shipperillä on samat oikeudet varata itselleen kapasiteettia. Kummassakin roolissa toimivat shipperit ovat itse maksuvelvollisia TSO:lle varaamastaan kapasiteetista.

Tasevastaava shipper on vastuussa TSO:lle tasepoikkeamista aiheutuvista maksuista niin oman kuin taseryhmän jäsenenä toimivien shippereiden tasepositioiden osalta. Tasevastaavalla shipperillä on mahdollisuus risteilyhyödyille, sillä taseryhmän jäsenten tasepositiot voivat kumota toisensa toisen shipperin ollessa pitkänä ja toisen lyhyenä. Tasevastaavalle shipperille ei taseryhmän ollessa tasapainossa koidu tasepoikkeamamaksuja, mutta riippuen taseryhmänsä jäsenyysehdoista tasevastaava voi periä tasepoikkeamamaksut taseryhmän jäseniltä saadakseen tasemaksuja taseryhmän jäseniltä enemmän kuin tasevastaava itse joutuu maksamaan TSO:lle.

Tasevastaava shipper saa tietoonsa oman taseryhmänsä taseposition lisäksi taseryhmän jäsenten tasepositiot, jotta tasevastaava shipper voi laskuttaa taseryhmän jäseniä mukaisesti. TSO veloittaa tasepoikkeamasta ainoastaan tasevastaavaa shipperiä, kun taas tasevastaavan shipperin ja taseryhmän jäsenten välinen laskutus on taseryhmän jäsenten välinen asia.

Kyllä on rajoituksia. Siirtoverkonhaltija on vastuussa siirtojärjestelmän käyttövarmuudesta sekä toimivuudesta. Näin ollen TSO ei voi tarjota syöttö- ja ottopisteissä koko teknistä maksimisiirtokapasiteettia. TSO tarjoaa mahdollisimman paljon kapasiteettia markkinalle huomioiden kuitenkin toimitusvarmuuden. TSO määrittää laskemiinsa perustuen sen, miten paljon kutakin kapasiteettituotetta tarjolle asetetaan.

TSO tulee tarjoamaan web-portaalissaan toiminnallisuuden kapasiteettioikeuksien siirtämiseksi. Mahdollisuutta ilmoitustaulu-tyyppisen ratkaisun järjestämisestä portaaliin arvioidaan. Ilmoitustaulun kautta shipperit voivat nähdä muiden shipperien kapasiteetin osto- ja myyntitarjouksia. Ilmoitustaulu-tyyppistä menettelyä sovelletaan myös muissa Euroopan kaasumarkkinoissa, kuten Tanskassa. Myös Baltiaan ollaan suunnittelemassa vastaavaa ratkaisua. 

Kapasiteettioikeuksien siirtäminen on mahdollista Kaasunsiirron säännöissä jo pidemmälle kuin Euroopassa yleisesti sovelletaan. EU-lainsäädäntö ei ole asettanut velvoitteita järjestää kapasiteetin jälkimarkkinamahdollisuutta päiväkapasiteettituotteita lyhyemmille aikajaksoille. Päiväkapasiteettituotteen muuntaminen päivänsisäiseksi tuotteeksi vaatisi tietojärjestelmiltä myös uusia toiminnallisuuksia. Mahdollisuutta kapasiteettioikeuksien siirtämiselle päiväkapasiteettituotteita lyhyemmille aikajaksoille voidaan arvioida markkinoiden avaamisen jälkeen.

Mikäli haluat shipperinä hankkia kaasun itse Viron puolella, sinun tulee rekisteröityä Viron siirtoverkonhaltijan, Elering AS:n järjestelmään. Viron puolella kaasumarkkinan periaatteet ovat pitkälti samanlaiset, mutta yksityiskohdissa on eroavaisuuksia (mm. kapasiteetinvarausaikaikkunoissa). Viro ja Latvia tavoittelevat yhteistä tasealuetta 2020 alusta alkaen, minkä myötä Viron ja Latvian alueella sovelletaan samoja markkinasääntöjä. Markkinasäännöt ovat saatavissa Viron ja Latvian TSO:iden nettisivuilta. Sinun ei tarvitse kuitenkaan rekisteröityä Viron järjestelmään saadaksesi kaasua Balticconnectorin kautta. Vaihtoehtoisesti voit neuvotella toimitussopimuksen Viro-Latvia -markkinassa toimivan shipperin kanssa, nominoida Balticconnectorin kautta Suomeen siirrettävä määrä yhteistyössä vastapuolen shipperin kanssa, jolloin kaasun omistajuus vaihtuu maiden välisellä rajalla.

Kyllä voit. Tärkeää on, että TSO:lla on tieto siitä, kenellä on oikeus käyttää kapasiteettia. Kapasiteettioikeuden siirtoilmoituksen voi tehdä TSO:n web-portaalissa. Se, millä hinnalla tai minkä pituisista ajanjaksoista käydään jälkimarkkinoilla kapasiteettikauppaa, on shipperien välinen asia.

Tässä tapauksessa shipper sitoutuu siihen, että se on valmis maksamaan uuden tariffin mukaisesti siitä huolimatta, että sillä ei välttämättä ole vielä tiedossa seuraavan tariffivuoden hinnastoa.

Markkinoiden avautuessa vakuusvaatimusta sovelletaan siten, kuin kaikki markkinaosapuoliksi heinäkuusta 2019 alkaen rekisteröityvät shipperit olisivat uusia toiminnanharjoittajia, joilla ei ole aiempia kapasiteettisopimuksia. Tällöin kapasiteetinvarauspyynnön yhteydessä tarkistetaan, onko shipperillä riittävä vakuus varauksen tekemiseen. Arviointi tehdään siltä pohjalta, että tehtävä varaus muodostaisi ensimmäisen laskun, jonka suuruuteen olemassa olevaa vakuutta verrataan.

TSO:n web-portaalin kautta julkaistaan tieto siitä, miten paljon kapasiteettituotteita on tarjolla. Lisäksi TSO tarjoaa indikatiivista tietoa siirtojärjestelmän tasapainotilasta, ts. ollaanko vihreällä (tavoitevyöhyke), keltaisella (epätasapaino) vai punaisella (suuri epätasapaino) vyöhykkeellä, jotta shipper voi tehdä toimenpiteitä ohjatakseen järjestelmää pysymään vihreällä vyöhykkeellä omilla toimillaan.

Ei. Shipperin liiketoiminnan yksi keskeinen osa on optimoida hankkimansa kapasiteettituotteet vastaamaan todellista kaasun tarvetta niin syöttö- kuin ottopuolella. Mitä paremmin shipper onnistuu optimoimaan kapasiteettituoteportfolionsa, sitä kustannustehokkaammin shipper toimii.

Shipper voi toimia joko taseryhmän jäsenenä tai tasevastaavana. Shipper ei voi toimia molemmissa rooleissa yhtäaikaisesti. Kaasunsiirron sääntöjen luvussa 9.1. todetaan: ”Shipper ja trader voivat olla jäsenenä vain yhdessä taseryhmässä kerrallaan. Kaikkien shipperin toimitussuhteiden on oltava liitettynä tähän taseryhmään.”

Vähittäismarkkinat

Here you can get answers to your questions!

Kyllä. Shipper on markkinarooli ja yhdellä toimijalla voi olla useita markkinarooleja. Näin ollen markkinatoimija voi hankkia toiselta shipperiltä osan tarvitsemastaan kaasusta ja osan ”itseltään” toimiessaan shipper-roolissa. Toimiessasi shipperinä rooli ei sido sinua olemaan shipper ikuisesti, vaan voit määritellä itse sopimusten kautta, missä markkinaroolissa haluat toimia.

Vaihtoehtoisesti voit myös valtuuttaa kolmannen osapuolen toimimaan shipperinä itsesi puolesta, mikä tarkoittaa sitä, että sinulla on shipper-rooli itselläsi, vaikka kolmas osapuoli hoitaakin shipperin tehtäväsi puolestasi.

Siirtoverkonhaltija yhdessä Energiaviraston ja Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa on työstämässä tätä asiaa niin, että toukokuussa saadaan tieto sopimusjärjestelystä tämän asiakokonaisuuden osalta.

Kyllä, shipper ei tarvitse sopimusta jakeluverkonhaltijan kanssa. Shipperillä on toimitussopimus vähittäismyyjän kanssa, kun taas vähittäismyyjän ja loppukäyttäjän välillä on myyntisopimus. Loppukäyttäjällä on myös verkkosopimus DSO:n kanssa.

Viimeisimmän markkinasääntöversion mukaan jäännöskulutuksen asiakassalkulle pitää olla toimitusvelvollinen vähittäismyyjä sekä tällä shipper. Tällä hetkellä on selvityksessä mahdollisuus poiketa toisin (esim. jakeluverkonhaltijan hankkia häviökaasun suoraan shipperiltä) tapauksessa, jossa jakeluverkon kaikki käyttöpaikat ovat päivittäin etäluettavia käyttöpaikkoja.

Kyllä, tässä tilanteessa jakeluverkonhaltija voi sopia siirtoverkonhaltijan kanssa siitä, miten tieto kaasun laadusta ilmoitetaan jakeluverkonhaltijalle.

Tähän ei vielä ole suoraa vastausta, koska biokaasun käsittely avoimella markkinalla on vielä työn alla. Tällä hetkellä on selvityksessä, pystyykö jakeluverkon loppukäyttäjä itse hankkimaan sertifikaatteeja ja mitätöimään niitä. Mikäli shipper tai vähittäismyyjä voi mitätöidä ja hankkia sertifikaattteja, loppukäyttäjä voi ostaa biokaasua sillä ehdolla, että sen vähittäismyyjällä tai vähittäismyyjän shipperillä on biosertifikaatteja. On hyvä pitää mielessä se, että biokaasusertifikaattijärjestelmän myötä kaikkea kaasua Suomen kaasujärjestelmässä käsitellään maakaasuna, kun bio-ominaisuus irrotetaan kaasusta sertifikaatein ja biokaasun taseselvitys perustuu sertifikaatteihin.

Jakeluverkon vastuulla on järjestää yhteyden rakentaminen biokaasun tuotantolaitokseen, mutta jakeluverkonhaltija voi läpilaskuttaa aiheutuneet kustannukset biokaasun verkkoonsyöttäjältä.

Datahubin kehitys- ja ylläpitokustannukset katetaan käyttöpaikkakohtaisella kuukausimaksulla. TSO on arvioinut, että avautuvassa markkinassa käyttöpaikan kuukausimaksu on 1,25 €/käyttöpaikka/kk. Maksua sovelletaan nimenomaan keskitetyn tiedonvaihdon kehitys- ja ylläpitokulujen kattamiseen eikä TSO peri maksuilla voittoa. Maksu peritään jakeluverkonhaltijalta niiden jakeluverkonhaltijan omistamien tai hallinnoimien jakeluverkkojen käyttöpaikkojen osalta, joiden tietoja ylläpidetään käyttöpaikkarekisterissä (=kaikki jakeluverkkojen päivittäin ja ei-päivittäin luettavat käyttöpaikat pois lukien yksittäiset ei-päivittäin luettavat liesikäyttökohteet). Tässä vaiheessa ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka monta käyttöpaikkaa markkinan avauduttua datahubissa tulee olemaan, mutta tuottoneutraaliuden myötä käyttöpaikkakohtaista maksua voidaan tarvittaessa päivittää vastaamaan kustannuksia täsmällisemmin.

Voi päättää itse. GLN-osapuolitunnukseen ja sen sisältöön voi tutustua tarkemmin GS1 Finlandin nettisivuilta. 

Vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan on käytettävä osapuolitunnisteenaan GS1-järjestelmän GLN-tunnusta. Jos sama osapuoli (sama verotusyksikkö) toimii useassa markkinaroolissa (esim. jakeluverkonhaltija ja vähittäismyyjä), tämän on käytettävä tiedonvaihdossaan GLN-tunnuksia, jonka yritystunniste on sama, mutta juokseva numero eri. Osapuolen tulee ilmoittaa käyttämänsä GLN-tunnukset järjestelmävastaavalle siirtoverkonhaltijalle, joka hyväksyy tunnukset ja julkaisee nämä muiden osapuolten saataville. Osapuolen tulee myös ilmoittaa, mihin markkinarooliin kutakin GLN-tunnusta käytetään.

Lisätietoja osapuolitunnuksista Tiedonvaihto- ja menettelytapaohjeen luvusta 4: https://kaasumarkkina.fi/wp-content/uploads/2019/05/Kaasumarkkinan-menettelytapa-ja-tiedonvaihto-ohje-09_05_2019.pdf

Vähittäismyyjän, jolla on huomattava markkinavoima jakeluverkonhaltijan toiminta-alueella, on toimitettava maakaasua toiminta-alueella kohtuulliseen hintaan loppukäyttäjille, jotka käyttävät maakaasun pääasiassa maakaasunkäyttöpaikalla sijaitsevien asuntojen lämmittämiseen, sekä loppukäyttäjille, joiden maakaasunkäyttöpaikan liittymisteho on enintään 250 kilowattia. Jos jakeluverkonhaltijan toiminta-alueella ei ole vähittäismyyjää, jolla on huomattava markkinavoima, toimitusvelvollisuus on sillä vähittäismyyjällä, jonka toimitetun maakaasun määrällä mitattu markkinaosuus toimitusvelvollisuuden piirissä olevien loppukäyttäjien hankkimasta maakaasusta on kyseisellä toiminta-alueella suurin. Toimitusvelvollisen vähittäismyyjän päättää Energiavirasto.

Jakeluverkonhaltija on velvollinen hankkimaan jakeluverkon häviöihin kuluneen kaasun. Mikäli kaikki käyttöpaikat ovat päivittäisen etäluennan piirissä, shipper ja jakeluverkonhaltija voivat sopia suoraan keskenään häviökaasun ”toimittamisesta” ja hinnoittelusta. Jakeluverkonhaltija voi itse määrittää häviökaasun toimittavan shipperin. 

Suljetun jakeluverkon maakaasuverkkoluvalla saa harjoittaa luvanvaraista maakaasuverkkotoimintaa suljetun jakeluverkon määritelmän täyttävässä jakeluverkossa. Suljetun jakeluverkon haltijaan kohdistuvat sekä kevennetty lupamenettely että lievemmät velvoitteet maakaasuverkkotoiminnan harjoittamisessa.

Suljetun jakeluverkon maakaasuverkkoluvan myöntämiseen liittyy erityisiä edellytyksiä, jotka suljetun jakeluverkon maakaasuverkkoluvan hakijan on täytettävä saadakseen luvan. Ensinnäkin, maakaasuverkkotoimintaa harjoitetaan maantieteellisesti rajatulla teollisuus- tai elinkeinoalueella tai yhteisiä palveluja tarjoavalla alueella sijaitsevassa jakeluverkossa. Lisäksi jakeluverkon on täytettävä vähintään toinen seuraavista vaatimuksista:

  • kyseisen verkon käyttäjien toiminnot tai tuotantoprosessi muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden erityisistä teknisistä tai turvallisuuteen liittyvistä syistä
  • kyseisessä verkossa jaellaan maakaasua ensisijaisesti verkon omistajalle, verkonhaltijalle tai näihin omistussuhteissa oleville yrityksille.

Suljetun jakeluverkon maakaasuverkkolupaa ei myönnetä hakijalle, jonka maakaasuverkossa toimitetaan maakaasua kuluttajille. Poikkeuksen muodostaa maakaasun toimitus pienelle määrälle kuluttajia, joilla on työsuhteeseen perustuvia tai vastaavia yhteyksiä hakijaan. Hakijan on esitettävä, että verkkotoiminta on eriytetty tai eriytetään maakaasumarkkinalaissa säädetyn mukaisesti.

Mikäli toimit itse shipperinä, sinun tulee hankkia kaasuenergia ja varata kapasiteettia niin, että energiasi ja kapasiteettisi riittää täyttämään kaasun käyttötarpeen. TSO myy myös päivänsisäisiä kapasiteettituotteita, joita voi hankkia vielä kaasupäivän aikanakin, joten sinulla on mahdollisuus reagoida kulutustarpeen muutoksiin. TSO ei sulje venttiileitä, mikäli sinulla ei ole varattuna kapasiteettia tai hankittuna riittävää määrää energiaa. Kaasun toimitus fyysisesti jatkuu myös silloin, jos olet jostain syystä unohtanut varata kapasiteetin kokonaan. Tässä tapauksessa sinulle koituu reilusti kapasiteetin ylitysmaksuja, koska TSO vertaa varaamasi kapasiteetin määrää mitattuihin arvoihin. Kaasuntoimitusta ei siis katkaista fyysisesti, vaan sinulle aiheutuu lisäkustannuksia kaupallisesti ylitysmaksujen ja mahdollisesti myös tasepoikkeaman kautta. Shipperin kaasuenergian hankinnan (syötön) jäädessä pienemmäksi kuin toimituksen (oton) TSO neutraloi tasepoikkeaman tasekaasulla, joka on neutraalia markkinahintaa kalliimpaa.

Mikäli toimit vähittäismyyjänä, mutta et shipperinä, sinulla ei ole vastuuta hankkia kapasiteetin hankinnasta tai taseessa pysymisestä. Tämä on shipperin vastuulla. Neuvotellessasi sopimuksen shipperin kanssa vähittäismyyjän on hyvä kertoa oman asiakasportfolionsa luonteesta, jotta shipper voi paremmin orientoitua toimittamaan sinulle kaasua tarpeesi mukaan.  

Vähittäismyyjä voi laskuttaa parhaaksi katsomanaan ajankohtana. Avoimessa markkinassa lopullisen taseselvityksen tiedot saadaan vähän myöhemmin nykyiseen verrattuna – kuukauden 5. päivänä. Käyttöpaikkakohtaisten kulutustietojen toimitusnopeus riippuu jakeluverkonhaltijoiden kyvystä lukea ja toimittaa validoidut tiedot kaasudatahubiin, joka välittää tiedot statuksineen vähittäismyyjille.

Shipperin toimituksen hinnoittelu koostuu muiden mahdollisien palveluiden lisäksi TSO:n perimistä syöttö- ja ottotariffeista, kaasuenergiasta sekä shipperin liiketoiminnan katteesta. Näin ollen TSO:n perimät siirtomaksut tulevat lopulta molemmissa tapauksissa loppukäyttäjälle maksettavaksi, sillä shipper myy edellä kuvatun kokonaistoimituksen vähittäismyyjälle, joka myy edelleen loppukäyttäjälle.

Jos jakeluverkko kytkeytyy toiseen jakeluverkkoon ja irrottautuu TSO:n verkosta, perällä olevan jakeluverkon näkökulmasta ei ole perittävien maksujen osalta väliä, onko verkko kytketty siirto- vai jakeluverkkoon, mutta loppukäyttäjä joutuu maksamaan lopulta siirtomaksujen lisäksi molempien jakeluverkkojen jakelumaksut. Perällä olevan jakeluverkonhaltija perii loppukäyttäjältä oman jakeluverkkonsa jakelutariffin lisäksi vierekkäisen jakeluverkonhaltijan perimän jakelumaksun.

Kyllä. Jos jakeluverkkoyhtiöllä on useita jakeluverkkoja, Energiavirasto määrittää jokaiselle jakeluverkolle toimitusvelvollisen vähittäismyyjän, jonka on sovittava yksi shipper jäännöskulutuksen asiakassalkulleen. Poikkeuksena on jakeluverkot, jossa kaikki käyttöpaikat ovat päivittäisen etäluennan piirissä, jolloin jakeluverkonhaltija voi sopia häviökaasun hankinnasta suoraan shipperin kanssa.      

Jakeluverkon häviöt sisältyvät toimitusvelvollisen vähittäismyyjän jäännöskulutuksen asiakassalkkuun. Jakeluverkonhaltija määrittää häviöt kuukausittain kaasukuukauden jälkeen suoritettavan lopullisen taseselvityksen tietojen ja ei-päivittäin luettaville käyttöpaikoille määritettyjen kaasukuukausikohtaisten kulutusten perusteella. Toimitusvelvollinen vähittäismyyjä laskuttaa em. häviöt jakeluverkonhaltijalta kuukausittain.

Kaasuinfrastruktuuri

Here you can get answers to your questions!

Suomen kaasun korkeapaineinen siirtojärjestelmä rakentuu jo olemassa olevasta Gasumin omistamasta siirtoverkostosta Suomessa ja vuoden 2020 alkuun valmistuvasta Baltic Connectorin omistamasta Balticconnector-kaasuputkesta. Infrastruktuuriin kuuluu siirtoputkisto, kompressoriasemat, venttiiliasemat, linkkiasemat ja paineenvähennysasemat.

Olemassa olevaan siirtoverkoston yksityiskohdista voi lukea lisää Gasumin verkkosivuilta. Balticconnector-kaasuputkesta saat lisää tietoa hankkeen verkkosivuilta.

Siirtoverkostosta Gasumin sivuilta: www.gasum.com
Balticconnector: www.balticconnector.fi

Maakaasun lisäksi Suomen siirtoverkkoon syötetään myös biokaasua neljältä eri biokaasulaitokselta Suomessa. Biokaasulaitokset sijaitsevat Espoossa, Kouvolassa, Lahdessa ja Riihimäellä. Lisäksi Haminassa sijaitseva biokaasulaitos syöttää biokaasua siirtojakeluverkkoon.

Kaasuputki on ympäristöä vähän kuormittava energiansiirtotapa. Putki kuljettaa kaasua tehokkaasti ja turvallisesti näkymättömissä maan alla ja meren pohjassa. Maakaasuputki ei rajoita maanviljelyä putken valmistuttua, eikä mereen tai pohjavesiin synny päästöjä.

TSO:n putkilinjavarasto on 100–150 GWh riippuen verkon tilasta, johon muun muassa ulkolämpötila vaikuttaa. 

Kyllä on. Alla teknisiä lisätietoja:

  • Puolasta Liettuaan tekninen siirtokapasiteetti 27 TWh/vuosi (74 GWh/päivä)
  • Liettuasta Puolaan tekninen siirtokapasiteetti 21 TWh/vuosi (58 GWh/päivä)
  • Suunnittelupaine Puolassa 84 bar, Liettuassa 54 bar.
  • Putken pituus (Liettua+Puola yhteensä): 508 km, josta Puolan puolella noin 343 km ja Liettuan puolella noin 165 km.

Päivitetty 22.5.2019

Klikkaa muokkauspainiketta muuttaaksesi tekstiä. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.