Kaasumarkkinat

SKSP_shutterstock_189981377_verkkoversio

Suomen kaasumarkkina avataan kilpailulle vuoden 2020 alusta lähtien

Maakaasumarkkinoiden avaaminen perustuu eurooppalaiseen visioon Euroopan yhteisistä kaasumarkkinoista. Siinä myynti- ja siirtoliiketoimintojen eriyttämisellä pyritään varmistamaan syrjimätön markkinoillepääsy. Suomen kaasumarkkina on avoin vuoden 2020 alusta lähtien, kun Balticconnector-yhdysputki valmistuu.

Myynnin vapauttamisella pyritään houkuttelemaan markkinalle uusia kaasunmyyjiä. Lisäämällä kilpailua ja innovaatioita, asiakkaalle avautuu mahdollisuus löytää juuri omiin tarpeisiinsa parhaiten soveltuva tuote .

Uusi maakaasumarkkinalaki (587/2017) ja laki maakaasunsiirtoverkonhaltijan eriyttämisestä (588/2017) astui voimaan vuoden 2018 alussa. Uudistetun maakaasumarkkinalainsäädännön mukaan Gasumin omistama maakaasun siirtoverkko tulee eriyttää kaasun tuotannosta ja myynnistä ns. tosiasiallisen eriyttämisen mallin mukaisesti 1.1.2020 mennessä, jolloin myös maakaasumarkkinat avataan kilpailulle.

Avaamisen vaikutukset Suomen kaasumarkkinaan

Avautuvan kaasumarkkinan markkinamalli määritellään markkinasääntöjen kautta

Avautuva kaasumarkkina edellyttää uudistuneen lain lisäksi alan yhteisesti sopimat säännöt ja toimintatavat. Tämä ns. markkinamalli määritetään markkinasääntöjen kautta. Markkinasäännöissä määritellään, minkälaisia rooleja avoimella kaasumarkkinalla on, ja kuinka avoimella kaasumarkkinalla toimitaan.

Tavoitteena on, että markkinasääntötyöllä saadaan luotua markkinamalli ja -säännöt, jotka ovat suomalaisen kansallisen markkinan ja markkinaosapuolien kannalta selkeät, hyvin toimivat, syrjimättömät, kustannustehokkaat ja ne edistävät uusien toimijoiden pääsyä markkinoille (maakaasu, biokaasu ja LNG). Sääntöjen tulee pohjautua eurooppalaisiin kaasualan suosituksiin ja kommunikointiprotokollaan. Tavoitteena työssä on, että markkinasääntöjen valmistelu on avointa ja ottaa huomioon sidosryhmien tarpeet yhteistyölle, tiedottamiselle ja kouluttamiselle.

Markkinamallin kehittämiseksi on tehty töitä vuodesta 2017 lähtien kaikille markkinatoimijoille avoimissa markkinasääntötyöpajoissa. Maakaasumarkkinoiden markkinasääntöjen valmistelutyötä ohjaa hankkeen ohjausryhmä, jota johtaa Työ- ja elinkeinoministeriö ja johon kuuluu Suomen Kaasunsiirtopalveluiden lisäksi Energiavirasto, Gasum sekä Baltic Connector.

Markkinasääntö-dokumentit ovat viimeistelyvaiheessa. Markkinasääntödokumenttien luonnokset ja lisätietoa valmistelutyöstä löytyy kaasumarkkina.fi -verkkosivulta, jolta löytyy myös luonnos kaasun vähittäismarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihdon prosesseista sekä kaasun mittaussuositukset. 

Tulevaisuudessa kaasua voi hankkia useista hankintalähteistä

Tällä hetkellä Suomessa käytettävä putkimaakaasu tulee yhdestä syöttöpisteestä Imatran kautta Venäjältä. Tulevaisuudessa kaasumarkkinatoimijoilla on Balticconnector-yhdysputken valmistuttua pääsy myös vaihtoehtoisiin hankintalähteisiin kuten Klaipedan LNG-terminaaliin Liettuassa ja Baltian maiden eri Venäjä-yhteyspisteiden kautta tuotavaan kaasuun.

Lisäksi Liettuan ja Puolan välisen GIPL-yhdysputken on tarkoitus valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä, jolloin Suomesta on yhteys myös Keski-Euroopan kaasuinfrastruktuuriin ja uusiin vaihtoehtoisiin hankintalähteisiin. Näitä ovat mm. yhteys Norjaan Tanskan ja Puolan välille rakentuvan Baltic Pipe-siirtoputken kautta. GIPL:stä ja Baltic Pipestä tehtiin investointipäätökset vuonna 2018.

Latviassa sijaitsee myös suuri maanalainen maakaasuvarasto, Incukalns. Myös tämän maakaasuvaraston käyttö tulee mahdolliseksi suomalaisille markkinatoimijoille Balticconnectorin valmistuttua.

Vaikutus maakaasun siirron hinnoitteluun

Suomen on 1.1.2020 lähtien noudatettava Euroopan Komission asetusta 2017/460 Kaasun yhdenmukaistettuja siirtotariffirakenteita koskevasta verkkosäännöstä. Tariffirakenne muuttuu merkittävästi markkinan avautuessa.

Avoimessa markkinassa kaasun siirrosta veloitetaan kapasiteetti- sekä hyödykemaksu. Kapasiteettimaksu peritään jo kapasiteetinvaraamisen perusteella, riippumatta siitä käyttikö osapuoli lopulta varaamaansa kapasiteettiaan. Hyödykemaksu peritään toteutuneen kaasun siirron perusteella ja tällä maksulla katetaan kaasun siirrosta aiheutuneet kulut. Avoimessa markkinassa kapasiteettituotteen yksikköhinnan suuruus perustuu varattavan kapasiteettituotteen kestoon sen sijaan, että loppukäyttäjän koolla (kulutusmäärällä) olisi vaikutusta. Markkinalle tarjotaan vuosi-, kvartaali-, kuukausi-, päivä- ja päivänsisäisiä kapasiteettituotteita. Mitä lyhyempää ajanjaksoa kapasiteettituote koskee, sitä suurempi yksikköhinta kapasiteettituotteella on.

Siirtopalveluiden hinnoittelu perustuu ns. postimerkkihinnoitteluun, jossa siirtopalvelut ovat saman hintaisia riippumatta siitä missä kohdin siirtoverkkoa syöttö- tai ottopiste sijaitsee.

Avoimessa markkinassa ei veloiteta kohdemaksua ja vuodenaikakertoimena on 1 ympäri vuoden. Tämä tarkoittaa sitä, että kesä- ja talviaikana kapasiteettituotteiden tariffit ovat samansuuruiset.

Kaasun siirtotariffisto vuodelle 2020 julkaistaan viimeistään 30.6.2019.

Suomen ja Baltian markkinaintegraatiolla kehitetään kaasumarkkinan toimintaa ja edistetään kilpailua

Suomen hallituksen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on luoda toimivat, integroidut alueelliset kaasumarkkinat Suomelle, Virolle, Latvialle ja Liettualle. Integraation taustalla on tavoite parantaa kaasumarkkinan toimintaa ja edistää kilpailua. Markkinoiden integroiminen vaatii laajaa toimintamallien harmonisointia ja tiivistä yhteistyötä alueen toimijoiden välillä.

Markkinaintegraatiota edistetään Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan energia-asioista vastuussa olevien ministeriöiden, kansallisten sääntelyviranomaisten ja siirtoverkonhaltijoiden muodostaman koordinaatioryhmän johdolla (Regional Gas Market Coordination Group, RGMCG), joka kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Puheenjohtajuus on kiertävä ja vuonna 2019 työtä johtaa Latvian energia-asioista vastaava ministeriö. Vuoden 2019 alusta Suomesta markkinaintegraatiotyöhön osallistuvat Työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto, Gasum sekä Suomen Kaasunsiirtopalvelut. Vuonna 2020 markkinaintegraatiotyöstä vastaa uusi siirtoverkkoyhtiö.

Lokakuussa 2018 Viron, Latvian ja Suomen siirtoverkkoyhtiöt allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan hyvän yhteistyön ja alueellisen kaasumarkkinan kehittämisen jatkamiseksi. Neuvottelut myös Liettuan kanssa jatkuvat hyvässä yhteistyössä. Tavoitteena on neljän maan yhteinen markkinaintegraatio.

Suomen, Viron ja Latvian siirtoverkonhaltijat ovat solmineet ITC-sopimuksen (ITC = Inter-TSO-Compensation; TSO = Transmission System Operator), jonka avulla maiden välisten rajapisteiden siirtomaksut voidaan poistaa ja siten helpottaa kaasukauppaa valtioiden välillä. Käytännössä sopimus tarkoittaa mm. sitä, että Balticconnectoriin ei tule siirtotariffia.

Mitä markkinatoimijan on hyvä tietää kaasumarkkinan avautumisesta?

Olemme aloittaneet kokoamaan Q&A -sivuillemme kysymyksiä ja vastauksia käytännön asioista, joihin kaasumarkkinan avautuminen vaikuttaa.
Tutustu kysymyksiin ja vastauksiin.

Eikö kysymystäsi löytynyt? Heräsikö lisäkysymyksiä? Esitä meille kysymyksesi.

Päivitämme sivuja säännöllisesti, joten kerro meille aiheesi, josta haluat lisätietoa.